Elämäntapoihin liittyvät muutokset ovat vuoden vaihtumisen tienoilla varsin ajankohtaisia puheenaiheita. Hyvä niin, sillä erilaisille hyvinvointiin liittyville muutosprojekteille on todellista tarvetta. Vaikka elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, eri raporttien mukaan suuri osa työikäisistä kokee muun muassa vaihtelevia ylikuormituksen oireita niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Lisäksi joka toisella suomalaisisella työikäisellä on jokin elintapasairaus tai vähintään suuri riski sairastua sellaiseen. Ainakin näiden tietojen valossa on enemmän kuin tarpeellista, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta itsestään ja oppisivat pitämään parempaa huolta omasta hyvinvoinnistaan. Mitä menestyksekkäällä muutosmatkalla kannattaa sitten ottaa huomioon? Alla lyhyesti tärkeimpiä osatekijöitä, joiden avulla voi onnistua muutoksessa sekä alkaa elämään entistä energisempää, sitoutuneempaa ja tuloksekkaampaa elämää.

 

Nykytilanteen tunnistaminen

Jotta itseään voi johtaa muutosmatkallaan menestyksekkäästi, on heti alkuun ymmärrettävä missä on nyt. Tästä johtuen aluksi kannattaa pysähtyä tarkastelemaan nykytilannetta, mutta myös sitä, miten nykyiseen tilanteeseen on päästy tai päädytty. Liiallinen peräpeiliin tuijottaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, mutta menneisyydestä saattaa löytyä tekijöitä, jotka on syytä huomioida tulevaisuuden toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

”Matkaa voi jatkaa vain siitä pisteestä missä on nyt”

 

Kokonaiskuormituksen hallinta

Avainkäsite asioissa onnistumiseen on energia. Liiallinen kuormitus suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin johtaa ennemmin tai myöhemmin uupumukseen. Tämän seurauksesta kyky tehdä kelvollisia päätöksiä, jotka edistäisivät tuloksekasta ja sitoutunutta toimintaa, heikkenee. Kehon vireystasoon vaikuttaviin tekijöihin kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota niin terveyden edistämisen kuin aikaansaamisen näkökulmista.

”Palautumisvaje on ensiaskel aikaansaamattomuuteen”

 

Muutosprosessin sisäistäminen

Tavoitteissa onnistuminen edellyttää muun muassa muutoskäyttäytymisen sekä edessä olevien haasteiden ja tarpeiden syvempää ymmärrystä. On hyvä tiedostaa jo etukäteen, mitä matkan varrella voi tulla eteen ja miten tulevat hidasteet voisi mahdollisimman ketterästi ylittää tai ohittaa. Kokonaisuuden hahmottaminen lisää tutkitusti itseluottamusta ja motivaatiota sekä vähentää oleellisesti päämäärätöntä muutosusvassa rämpimistä.

”Muutos tapahtuu ensin mielessä, vasta sen jälkeen käyttäytymisessä”

 

Tavoitteiden ja motivaation rakentaminen

Yksilön osalta sitoutuminen on kytköksissä kykyyn rakentaa toimivia tavoitteita, jotka saavat käyttövoimansa merkityksellisistä asioista. Sitoutumisen puute heikentää tavoitteiden hallintaa ja hallinnan tunteen heikentyessä, kärsii siitä tulosten lisäksi myös motivaatio. On siis tärkeää oppia löytämään merkityksellisiä tapoja synnyttää motivaatiota ja sitoutumista oikein rakennettujen tavoitteiden avulla.

”Tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia, arvolatautuneita voimia”

 

Toiminta- ja suorituskyvyn edistäminen

Vaikka varsinainen muutosprojekti ei kohdistuisi fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, on riittävä toimintakyky tavoitteissa etenemisen edellytys. Jos suorituskyky sakkaa, kärsii siitä ennemmin tai myöhemmin terveyden lisäksi myös motivaatio. Edellinen on hyvä pitää mielessä, myös ominaisuuksia kehitettäessä. Kehitä suorituskykyäsi siis ei niin paljon kuin mahdollista, vaan sen verran kuin on tarpeen -periaateen mukaisesti!

”Kehitä varavoimaa arjen tarpeisiin”

 

Mielen taitojen kehittäminen

Tasapainoinen ja joustava mieli on hyvinvoinnin kokonaisuuden peruskallio. Mielen taitoja kehittämällä voidaan edistää yleistä hyvinvointia sekä vaikuttaa haluttuihin, tavoitteen kannalta tärkeisiin, käyttäytymismalleihin. Niin erilaisten tavoitteiden saavuttamiset kuin miellyttävä, itselle hyvä, elämä edellyttävät siis toimivia ajattelu- ja tunnesäätelytaitoja, joiden keskiössä on tietoisuustaidot ja psykologinen joustavuus.

”Joustava mieli sopeutuu ympäristön muutoksiin”

 

Aikaansaamisen varmistaminen

Asioiden aikaansaaminen edellyttää kykyä laittaa toimeen tavoitteen mukaisia tekoja myös silloin, kun motivaation myötätuuli ei puhaltele. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että motivoituneena voi saada aikaan sen, mihin motivaatio sillä hetkellä kantaa. Jos kuitenkin haluaa saada aikaan sen, mihin rahkeet todella riittävät, tarvitaan motivaation lisäksi tavoitteenhallinnan, itseluottamuksen sekä toimeenpanemisen taitoja.

”Tavoitteita ei kannata koskaan rakentaa pelkän motivaation varaan”

 

Löytöretkiä onnistumisiin® -palvelukonsepti organisaatioille

Meillä Kisakalliossa on yli 70 vuoden mittainen kokemus asiantuntija- ja valmennustyöstä. Se on opettanut, että onnistumiset niin yksilö- kuin organisaatiotasolla ovat seurausta riittävästä toimeenpanoenergiasta, hyvin asetetuista tavoitteista sekä taidosta johtaa asetettuja tavoitteita tuloksekkaasti. Edellisen pohjalta kehitimme työyhteisöille suunnatun oivalluttavan löytöretken, joka tarjoaa energiaa ja osaamista hyvinvoinnin johtamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseen.