Ennen mahdolliselle hyvinvoinnin muutosmatkalle lähtemistä kannattaa hetkeksi pysähtyä ja kysyä itseltään, miksi haluaa kyseiseen projektiin ryhtyä? Pohtia mitä hyvinvointi itselle ylipäänsä tarkoittaa ja miten käy, jos elämä ei muutu nykyisestä millään tavalla. Jos elämän kokee olevan laiffia juuri tällaisenaan, eikä näe tarvetta muutokselle, on asiat enemmän kuin mainiosti. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että asiat saattavat muuttua, vaikka niiden ei haluaisi muuttuvan. Tämän takia asioihin perehtyminen jo ennakoivasti, muun muassa omaa elämäntilannetta säännöllisin väliajoin kartoittamalla sekä omaa hyvinvointi- ja muutososaamista ylläpitämällä, on enemmän kuin järkevää toimintaa.

 

Mitä hyvinvointi tarkoittaa?

Elämää voi ajatella löytöretkenä. Löytöretkenä omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja unelmiin, joita tärkeät asiat kannattelevat. Hyvinvointi lienee monelle meistä yksi näistä tärkeistä asioista, ellei tärkein. Hyvinvointi on kuitenkin erittäin laaja käsite, jolla on meille kaikille oma merkitys. Tämän takia, ennen mahdolliselle hyvinvoinnin muutosmatkalle lähtemistä, on hyvä kirkastaa itselleen ajatus siitä, mitä hyvinvointi itselle tarkoittaa.

Yleisesti hyvinvointiin voidaan ajatella liittyvän ainakin varallisuuteen sekä terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Hyvinvoinnin muutosmatkaa ajatellen, omaa tilannetta kannattaa kartoittaa vähintään edellisiin resursseihin eli voimavaratekijöihin liittyen. Kartoitus saattaa tuoda esiin asioita, joita on tärkeä huomioida ja joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia muutosmatkan onnistumiseen, mutta ennen kaikkea sen mielekkyyteen.

”Hyvinvointi on yksilön kokema myönteinen tila”

 

Hyvinvoinnin voimavarat

Miten varallisuus liittyy hyvinvoinnin voimavaroihin? Varallisuus sanana viittaa muun muassa toimeentuloon, asuinoloihin sekä ostovoimaan eli mahdollisuuteen ostaa erilaisia tavaroita ja palveluita. Nämä edellä mainitut asiat luovat turvallisuuden tunnetta ja vaikuttavat täten koettuun hyvinvointiin. Jos tulojen sekä menojen suhde on tasapainossa ja pystyy vielä laittamaan hiukan rahaa säästöön, on yksi stressitekijä vähemmän mahdolliselle muutosmatkalle lähdettäessä.

Usein varallisuuteen liittyvät asiat mahdollistetaan tekemällä työtä korvausta vastaan, joka taas vaatii työkykyä eli riittävää terveyttä. Mitä riittävä terveys sitten tarkoittaa? Se on jälleen hyvin yksilöllinen asia, mutta maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveyden seuraavasti: Terveys on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen sekä sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa sekä asenteensa. Terveyttä voidaan näin ollen kuvata voimavarana, jonka avulla voidaan sopeutua ja selviytyä eri tilanteista. Siihen voi lähtökohtaisesti itse vaikuttaa, joko sitä rakentamalla tai nakertamalla, seuraavien reservien avulla:

1. Biologinen eli fyysinen reservi sisältää asioita, jotka liittyvät tavalla tai toisella geeniperimään, ravitsemustottumuksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen ja palautumiseen.
2. Kognitiivinen eli psyykkinen reservi kuvaa asioita, jotka yhdistyvät olennaisesti motivaatioon sekä psyykkiseen jaksamiseen ja palautumiseen.
3. Sosiaalinen reservi kietoo ympärilleen sosiaalisen verkoston eli esimerkiksi läheiset ihmissuhteet ja työyhteisön, joista kummastakin voi olla apua ja tukea monenlaisissa eri elämäntilanteissa.

Edelliset kolme eri reserviä, yhdistettynä varallisuuteen vaikuttaviin asioihin, ovat yhdessä ja erikseen pääomaa josta muodostuu meidän jokaisen henkilökohtainen hyvinvointireservi. Tämän hyvinvointireservin suorituskyvyn ollessa kunnossa, voidaan siihen sidottua pääomaa tarvittaessa ottaa käyttöön eri tilanteiden niin vaatiessa. Mitä enemmän perustarpeet ylittävää kapasiteettia on varastossa, sitä enemmän on myös varavoimaa tilanteisiin, joissa on ylitettävä omien perustarpeiden voimavarat. Hyvinvointireservin ylikuormittuessa esimerkiksi jonkin fyysisen tai psyykkisen vastoinkäymisen takia on paluu kohti lähtötasoa sitä nopeampaa mitä paremmin suorituskyvystä on pidetty huolta ennen notkahdusta. Ongelmana on kuitenkin usein se, että meillä on taipumus miettiä asiaa tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun suorituskyky on jo jollain tapaa romahtanut. Ennakointi eli kokonaiskapasiteetin pitäminen vähintäänkin hyvällä tasolla on siis tärkeää tässäkin asiassa!

”Kyky oppia ymmärtämään ja edistämään omia hyvinvoinnin voimavaroja, lisää henkilökohtaisen hyvinvointireservin kapasiteettia”

 

Energisempää, sitoutuneempaa ja tuloksekkaampaa (työ)elämää

Ennakointi on erityisen tärkeää myös työhyvinvoinnissa. Työyhteisön osaamisen kehittäminen valmennusten avulla, auttaa yksilöitä ymmärtämään, edistämään ja johtamaan niin omaa kuin työyhteisön hyvinvointia. Tietojen ja taitojen karttuessa sekä fyysisten ja psyykkisten voimavarojen lisääntyessä, koko työyhteisöstä tulee energisempi ja yhtenäisempi. Tämä työympäristön positiivisen pääoman lisääntyminen ennaltaehkäisee osaltaan monia riskitekijöitä ja edistää sekä yksilöiden että organisaation tuloskuntoa. Energiset ja motivoituneet ihmiset ovat luonnollisesti entistäkin arvokkaampia niin itselleen ja läheisilleen kuin työnantajalleen. Tällöin kaikki ovat voittajia!”