Fyysinen kapasiteetti
Työstä ja vapaa-ajasta syntyvää kuormitusta ei voi loputtomasti keventää, saati sitten väistellä. Haaste on ratkaistava kehittämällä selkänojaa riittävän hyvästä fyysisestä kapasiteetista. On siis vertauskuvallisesti alettava vahvistamaan selkää, eikä toivomaan aina vain kevyempää taakkaa. Kaasupoljin pohjassa ei tähänkään projektiin kuitenkaan kannata lähteä, sillä vain nousujohteinen harjoittelu takaa nousujohteiset tulokset.
Täsmäliike on täsmälääke
Elämä on kulumisprosessi, jonka Kolmas Nainen -yhtye puki jo 1990-luvulla osuvasti kieliasuun: ei vuodet kulu, ne kuluttaa. Lääkettä niin kulumisprosessin hidastamiseen eli toimintakyvyn ylläpitämiseen kuin suorituskyvyn edistämiseen on liike. Ei kuitenkaan mikä tahansa liike, vaan itselle mielekäs sekä sopivasti annosteltu ja laadukas täsmäliike. Tällaista kehon sekä mielen täsmälääkettä voimme tuottaa arkiaktiivisuuden ja kuntoliikunnan avulla.
Arkiaktiivisuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan päivittäisen passiivisuuden välttämistä. Tällaisella arkisella luomuliikunnalla on merkittävä vaikutus terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Se vaikuttaa positiivisesti muun muassa energiankulutukseen ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Edellä mainitut puolestaan tuottavat hyötyä painonhallintaan, unenlaatuun sekä kovatehoisesta liikunnasta ja psyykkisestä kuormasta palautumiseen.
Kuntoliikunta on vastaavasti harjoittelua, jolla pyritään edistämään kehon fyysisten ja psyykkisten reservien kehittymistä vahvemmiksi, kestävämmiksi ja monikäyttöisemmiksi. Jotta edellinen olisi mahdollista, kannattaa omassa harjoittelussa kiinnittää huomiota muun muassa liikkeen monipuolisuuteen, laatuun ja järkevään annosteluun. Edellinen kokonaisuus edesauttaa toiminta- ja suorituskykyä säilymään parempana läpi koko elämän.
”Liike on lääke vain, jos sen mielekkyys, laatu ja annostelu ovat kunnossa”
Varavoimaa arkeen
Kuten jo aiemmasta tekstistä on käynyt ilmi, arkiaktiivisuudella rakennetaan erittäin merkittävä perusta terveyden kannalta. Todella monet terveyshyödyt saavutetaan kiinnittämällä huomiota arkiaktiivisuuden määrään, mutta suorituskyvyn kasvattamiseen kuntoliikunta on aivan omaa luokkaansa. Mitä enemmän perustarpeet ylittävää kapasiteettia on varastossa, sitä enemmän on myös varavoimaa tilanteisiin, joissa on ylitettävä hetkellisesti omien perustarpeiden voimavarat.
Kuvataanpa asiaa seuraavan työnkuormitusta kuvaavan käytännön esimerkin avulla. Henkilöt A ja B ovat samanpainoisia ja samaa sukupuolta olevia varastotyöntekijöitä. Kummankin maksimaalista lihasvoimaa on mitattu kuntosalilla, koko vartaloa kuormittavassa maastanostoliikkeessä. A:n voimat riittävät yhteen kertasuoritukseen 60 kilogramman vastuksella, kun B:n vastaava tulos on 150 kilogrammaa. Kumpi esimerkkihenkilöistä kuormittuu enemmän työpäivänä, joka sisältää useita 30 kilogramman painoisten taakkojen nostamisia paikasta toiseen? Aivan totta! Henkilö A kuormittuu enemmän, koska hän joutuu jokaisella nostolla käyttämään puolet fyysisen suorituskykynsä voimakapasiteetistä taakkojen siirtelyyn. Vastaavasti henkilön B voimatuottokyvystä ei tuolloin ole käytössä kuin 20 prosenttia.
Edellisen esimerkin henkilö A saattaa jättää tunnollisena työntekijänä työpaikalle lähes kaikki käytettävissä olevat voimavaransa kahdeksan tunnin työpäivän aikana. Miten palautuminen voi hänen kohdallaan olla edes mahdollista, jos oletetaan hänen viettävän täyteläistä ja aktiivista elämää työn ulkopuolella. Ehkä se ei sitä olekaan, ja hän on yksi monista työikäisistä, jotka kärsivät työn ja vapaa-ajan aiheuttamasta palautumisvajeesta heikon fyysisen kunnon seurauksesta.
Riittävän varavoimareservin omaavalle henkilölle vastaavasti jää energiaa myös työpäivän jälkeiseen vapaa-aikaan. Hän pystyy tarvittaessa, ilman suurempia ongelmia, kantamaan muuttolaatikot kolmanteen kerrokseen, juoksemaan 100 metrin matkan kiiruhtaessaan bussipysäkille ja viettämään energistä aikaa läheisten kesken. Tämän mahdollistaa muun muassa se, että hyvän suorituskyvyn omaavana hän myös palautuu rasituksesta nopeammin.
”Kehitä riittävästi varavoimaa arjen tarpeisiin, jo ennakoivasti”
Tervettä suorituskykyä
Tapamme tuottaa liikettä voi olla joko rakentavaa tai nakertavaa toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Niin liikkeen puute kuin vaikkapa liiallinen liike ja/tai huonot liikemallit aiheuttavat kaikki haasteita keholle aiheuttamalla tuki- ja liikuntaelinongelmia. Vain sopivasti annosteltu, mielekäs ja laadukas liike ovat toimivaa ravintoa keholle sekä fyysisesti että psyykkisesti. Nämä kolme edellä kuvattua osatekijää ovat myös ehdottomia edellytyksiä hyvinvoinnin kannalta.
Omaa hyvinvointiosaamista kannattaa siis pitää yllä ja kehittää, myös fyysisen aktiivisuuden osa-alueella. Mitä paremmin ymmärrämme esimerkiksi kokonaiskuormituksen hallintaa, hyvän kunnon komponentteja ja harjoittelun ohjelmointia, sitä paremmin pystymme turvaamaan sekä kehittämään omaa toiminta- ja suorituskykyämme. Valitettavan monet meistä kuitenkin panostavat huomattavasti enemmän materialistisiin kuin fysiologisiin tai psykologisiin rikkauksiin! Miten on Sinun kohdallasi?
”Liikunta on fyysisesti hyödyllistä, mutta psyykkisesti välttämätöntä”
YRITYSPÄÄTTÄJÄ,
EDISTÄ HENKILÖSTÖN TULOSKUNTOA KISAKALLION HYVINVOINTIKOULUN VALMENNUKSILLA!
Kuvat: Kisakallion Hyvinvointikoulu
Kirjoittaja: Janne Mustonen