Mikä tahansa muutos, etenkin siinä onnistuminen, edellyttää pysyvää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Se ei ole koskaan helppoa. Miljoonat ihmiset aloittavat vuosittain erilaisia muutosmatkoja ryhtyessään laihduttamaan, pyrkiessään vähentämään stressiä tai lopettamaan tupakanpolton. Lopulta vain harva onnistuu tavoitteissaan.

Muutosprojekteissa menestyminen edellyttää muun muassa edessä olevien haasteiden ja tarpeiden syvempää ymmärrystä sekä niihin varautumista. On hyvä pohtia jo etukäteen, miten matkan varrella eteen tulevat hidasteet voisi mahdollisimman ketterästi ylittää tai ohittaa. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että päämäärän saavuttaminen edellyttää niin suunnitelmallista resursseihin ja ympäristöön panostamista kuin uusien tietojen ja taitojen haltuun ottamista. Erityisen tärkeää on tehdä heti alkuun itsensä kanssa pitävä päätös siitä, että kyseiseen projektiin haluaa lähteä aikaansa ja energiaansa investoimaan. Seuraavassa lyhyesti avattuna edellä mainittuja menestyksekkään muutosmatkan tukipilareita.

Toimiva tahtotila

Jotta tahtotilaa voi jatkossa vahvistaa tavoitteita työstämällä, on aluksi löydettävä yhteys niihin syviin syihin, joiden vuoksi muutosmatkalle on valmis lähtemään. Mikäli syitä ei löydy, tulee matka katkeamaan ja motivaatio katoamaan jo alkumetreillä. On siis löydettävä joitain hyvin vakaita ja pysyviä tekijöitä, jotka pitävät kipinää yllä pitkän matkan aikana. Tarvitaan sellaisia tekijöitä, jotka eivät katoa sakeimmassakaan muutosusvassa rämmittäessä.

Käyttäytymisen muutos onnistuu huomattavasti todennäköisemmin, jos yksilö löytää toiminnan taustalle vähintään yhden vahvan ylläpitomotiivin. Yksi vahvimmista tahtotilaa ylläpitävistä motiiveista on henkilökohtaiset arvot, joiden pohjalle myös tavoitteet kannattaa rakentaa. Vaikka arvot ja tavoitteet ovat eri asioita, niiden tulee sopia yhteen yhtä hyvin kuin mittatilaustyönä tehty puku kantajansa päälle. Sisäinen liekki jaksaa toisin sanoen lepattaa sakeimmassakin muutosusvassa rämmittäessä, kun päämäärällä on yksilölle vahva merkitys.

”Yksi vahvimmista tahtotilaa ylläpitävistä motiiveista on henkilökohtaiset arvot”

Kykyjen kehittäminen

Kyvykkyydellä tarkoitetaan kokemusta omasta osaamisesta ja omista taidoista. Liian usein muutosmatkat tyrehtyvät matkaajan omaan kyvyttömyyteen ja hätiköintiin. Mikäli päämäärän haluaa saavuttaa, on omaa toimintaa opittava johtamaan pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti. On mietittävä, mitä tavoitteen kannalta tärkeitä taitoja tulee kehittää juuri tänään. Mitä huomenna ja ensi kuussa.

Esimerkiksi painonpudotus edellyttää nälänhallinnan säätelyä, johon liittyy muun muassa kyky johtaa omaan arkeen soveltuvaa, sallivaa sekä määrältään ja rytmiltään sopivaa syömistä. Stressin vähentäminen vaatii aiempaa tarkempaa kalenterin hallintaa, pysähtymisen jaloa taitoa sekä kykyä tehdä voittavia valintoja yöunen, liikunnan sekä energiansaannin suhteen. Tupakanpolton lopettamisessa kannattaa panostaa ensisijaisesti mielen taitojen kehittämiseen. Näin voi jo etukäteen tunnistaa ja varautua tilanteisiin, joissa on suurin riski sytyttää tupakka uudestaan.

”Kyvykkyydellä tarkoitetaan kokemusta omasta osaamisesta ja omista taidoista”

Riittävät resurssit

Resursseilla tarkoitetaan biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten reservien riittävyyttä. Biologinen reservi sisältää asioita, jotka liittyvät tavalla tai toisella geeniperimään, ravitsemustottumuksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen ja palautumiseen. Kognitiivinen reservi kuvaa asioita, jotka yhdistyvät olennaisesti motivaatioon sekä psyykkiseen jaksamiseen ja palautumiseen. Sosiaalinen reservi kietoo ympärilleen sosiaalisen verkoston eli esimerkiksi ystävät, työyhteisön ja muut ihmissuhteet, jotka toimivat parhaimmillaan erinomaisena voimavarana.

Resurssien merkitys on sitä suurempi, mitä laaja-alaisemmasta muutosprosessista on kyse. Myös taloudellisilla resursseilla voi olla suuri merkitys tavoitetyöskentelyssä, etenkin tavoitteiden liittyessä materiaaliin tai vaikkapa terveydenhoitoon. Resurssien puute on hyvä tunnistaa ja niitä on hyvä alkaa kehittämään ennakoivasti. Ei vasta siinä vaiheessa, kun on pakko eli yleensä kokonaisuuden jo romahdettua.

”Resurssien merkitys on sitä suurempi, mitä laaja-alaisemmasta muutosprosessista on kyse”

Ympäristön tuki ja sosiaalinen palaute

Ympäristön vaikutus elämään on suurempi kuin yleisesti ymmärretään. Ympäristö vaikuttaa niin yksilön persoonallisuuden ja identiteetin rakentumiseen kuin tavoitteiden valintaan. Ympäristöllä tarkoitetaan niitä sosiaalisia suhteita ja verkostoja, joiden vaikutuspiirissä olemme. Kulttuuri, jossa elämme, on myös osa elämänympäristöä.

Kaikista ympäristön meihin vaikuttavista tekijöistä ei voi tulla täysin tietoisiksi, vaikka kuinka haluaisi. Käytännössä käyttäytymiseen vaikutetaan kaiken aikaa niin fyysisen kuin sosiaalisen ympäristön kautta. Jos rakennukseen, johon on menossa, on kiinnitetty lappu ”hissi epäkunnossa, käytä portaita”, se vaikuttaa suoraan käyttäytymiseen. Samoin kaupan oven avaaminen, jonka tuulikaappiin leijailee tuoreen korvapuustin tuoksu, ohjaa helposti valintoja. Itse asiassa altistumme ja altistamme itseämme jatkuvasti vaikutetuksi tulemiselle.

Mitä tulee sosiaaliseen ympäristöön, muutosmatkaa varten kannattaa rakentaa sellaista ympäristöä, joka on kasvua ja kukoistusta tukevaa. Vaali siis sellaisia suhteita ja sosiaalista turvaverkkoa, joissa on tapana auttaa, rohkaista ja kannustaa toinen toistaan.

”Käyttäytymiseen vaikutetaan kaiken aikaa niin fyysisen kuin sosiaalisen ympäristön kautta”

YRITYSPÄÄTTÄJÄ,

EDISTÄ HENKILÖSTÖN MUUTOSTAITOJA LÖYTÖRETKIÄ ONNISTUMISIIN® -PALVELUKONSEPTIN AVULLA!

Kuvat: Kisakallion Hyvinvointikoulu

Kirjoittaja: Janne Mustonen